Meillekin kissanpentu, ne on niin suloisia!" Tämäntapaisia pyyntöjä kuullaan keväällä taas lukemattomissa perheissä.

Monet vanhemmat ottavatkin pennun mökille lasten huviksi, varsinkin kun niitä on tarjolla ilmaiseksi vaikka kuinka paljon. Kaikki ovat tyytyväisiä — emokissan omistaja pääsee pennuista eroon, lapset saavat kissan ja kissanpentu saa kodin — vai saako?

Tosiasiassa kesäkissa on alunperinkin onneton olento, koska sen synkkä tulevaisuus tiedetään jo etukäteen. Kesän ajan pennusta on hupia ja ajanvietettä niin lapsille kuin aikuisillekin, mutta jo kesällä se saatetaan jättää päiväkausiksi yksin mökille. "Kyllähän kissa ruokansa pyydystää", luulee moni ja jättää kissan naukumaan mökin oven taakse nälissään ja ikävissään.

Mökkikauden päätyttyä kesäkissaa odottaa vielä kovempi kohtalo. Kesäkissan omistaja kuvittelee, että syksyllä kissa on jo rutinoitunut ulkona eläjä, joka voidaan huoletta jättää mökille talveksi. Siellä se muka elättää itsensä metsän antimilla.

Mutta kissa ei kuulu Suomen luontoon eikä se pärjää Suomen talvessa. Useimmat kesäkissat kuolevat talvella tuskallisesti kituen nälkään ja sairauksiin tai paleltuvat kuoliaaksi. Ne harvat kesäkissat, jotka säilyvät hengissä, saattavat maailmaan lisää kodittomia kissoja villiintymään ja nälkiintymään, ihmisten vihan kohteiksi.

Kesäkissan ottaminen ei ole todiste eläinrakkaudesta. Sen sijaan se opettaa sellaista suhtautumista, ettei eläimestä tarvitse huolehtia muuta kuin silloin kun itseä huvittaa. Se opettaa myös, että eläin on esine, jonka voi heittää syrjään, kun on kyllästynyt siihen. Näinkö me palkitsemme eläinten ystävyyden?

Kissa tarvitsee pysyvän kodin. Se voi elää 15—20 vuotta. Kaikki nämä vuodet siitä on huolehdittava joka päivä aivan kuten koirastakin. Kissan täytyy saada asua sisällä. Se on leikattava viimeistään vuoden iässä, sille on annettava ravitsevaa ruokaa, se on rokotettava säännöllisesti ja jos se sairastuu, on maksettava eläinlääkärikäynnit. Koska kissa on lihansyöjä, sen kunnollinen ruokinta tulee vähintään yhtä kalliiksi kuin keskikokoisen koiran ruokinta.

Jos hiukankaan epäilet, että et voi antaa kissalle kotia monien talvien ajaksi tästä eteenpäin, älä ota kissaa kesäksikään. Selvitä siksi etukäteen myös, onko perheessä allergiaa, joka estää kissan pitämisen kaupunkikodissa.

Jos olet jo erehtynyt ottamaan kesäkissan, valmistaudu viemään se syksyllä eläinlääkärille nukutettavaksi. Se on vähintä, mitä olet kissalle velkaa. Uuden kodin löytäminen kissalle syksyllä on lähes toivotonta, koska kissoja on tarjolla niin paljon. Vastuuta kissan kohtalosta ei voi välttää sillä, että jättää sen heitteille ja uskottelee itselleen, että se tulee toimeen. Kotieläimen hylkääminen on lailla kielletty rikollinen teko .
Suomen Eläinsuojeluyhdistys

Mökille jätetty

Tuijotti ovea pieni kissa, oli aivan hädissään.
Minä se täällä, avatkaa ovi, onhan jo pimeää.
On nälkä ja jano, unikin jo, minua paleltaa.
Tuo metsäkin huokuu pelottavasti, on jo kuurassa maa.

Ovi aukeni silloin, kun mansikat tuoksui, säteili taivas ja maa.
Ilo kaikui kallion kupeelta, sirkat soitteli viuluaan.
Aurinko hitsasi ahjossaan, lintujen kuoro soi.
Kelli kissa nurmella selällään ja onnen maljasta joi.

Nyt pysyy ovi suljettuna, nukkuu portailla vainaja.
Sillä jäätynyt pisara poskellaan ja silmät suljettuna.
Se pisara hyljätyn kyynel on, se itkunsa itkenyt on.
Vain yksi ovi armahti hyljätyn, pääsi lämpöön ja valohon.

Nyt kissojen taivaassa hyljätty, siellä kyynel on pyyhitty pois.
Saa nukkua helmassa armahtajan, mikä parempi olla vois.
Via dolorosa oli viimeinen polku kesäisen lemmikin.
Muistele lähditkö mökiltä Sinä puhtain sydämin.

-Liisa Aaltonen-

Kissakaveria EI jätetä.

Toivon syvästi etteivät moiset eläinten kiusaajat nuku öitään rauhassa. Miksi on niin vaikea ymmärtää ettei eläin ole lelu taikka lasten viihdyttäjä. Allekirjoittanut näkeen niiiiiiiiin punaista aina kun lukee aiheesta jossain. Varsinkin tuo eläintenkäsittelymalli joka lapsille annetaan tuollaisella toiminnalla, on minusta erittäin surullinen ja jollain tavalla pelottava. Kesäkissan ottamalla vanhempi opettaa lapselle, että omista teoista ei tarvitse ottaa vastuuta. Tämä malli takuulla heijastuu moneen muuhunkin asiaan.